Helmikuun haku esittelee uuden kohdeapurahan

Julkaistu 18.1.2020

Suomen tiedekustantajien liitto tarjoaa haettavaksi uusia kohdeapurahoja helmikuun 2020 hausta alkaen. Ne on tarkoitettu lehden, kirjasarjan tai kustantajan nimeä kantavien ”sponsoroitujen” plenarysessioiden ja kirjoittajatyöpajojen järjestämiseen.

Tarkoitus on tukea kotimaisten tiedekustantajien julkaisutoiminnan näkyvyyttä, kirjoittajarekrytointia ja arvovaltaa. Sessio tai työpaja voidaan järjestää esimerkiksi oman tieteenalan tapahtumassa.

Rahoitusta voi saada puhujien kohtuullisiin palkkioihin, matka- ja majoituskuluihin ja markkinointikuluihin, yhteensä enintään 5000 €/hakemus. Tarjoilua ja päivärahoja ei makseta.

Kohdeapurahaa haetaan yleisiä hakuohjeita seuraten.

Mitä ehtoja kohdeapurahalla on?

Tapahtuman on tuotettava sisältöä sponsorin julkaisuun. Session nimessä tulee mainita järjestävän kustantajan tai julkaisun nimi (esim. Aikakauskirja X:n juhlaluento, Kustantaja Y:n tutkimusplenary, Verkkolehti Z:n paneeli).

Lisäksi tapahtumassa ja sen markkinoinnissa on mainittava Suomen tiedekustantajien liiton rahoitus ja sen alkuperä (tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämät käyttökorvaukset).

Session teeman, tyypin ja esiintyjät valitsee järjestäjä. Vierailuun voidaan sisällyttää myös suurelle yleisölle suunnattu avoin tilaisuus.

Hakemukselle on eduksi, jos puhujavieraalla on kokemusta tiedelehden editorin, kirjasarjan toimittajan tai muusta vastaavasta tehtävästä.

Ideoinnissa voi käyttää apuna alla kuvattuja esimerkkejä, joita voi myös yhdistellä luovasti.

Esimerkki 1: Ulkomainen pääpuhuja ja nuoret kommentaattorit

Tiedelehden editorina meritoitunut puhuja kutsutaan ulkomailta kertomaan uudesta, keskustelua herättäneestä tutkimushankkeestaan erityisesti tulosten julkaisemisen ja saadun palautteen näkökulmista. Kaksi nuorta kotimaista tutkijaa kommentoi esitelmää omissa, lyhyemmissä puheenvuoroissaan.

Yleisö osallistuu keskusteluun ja medialle on varattu tilaisuus haastatella puhujia. Puhetta johtaa sessiota sponsoroivan tiedelehden päätoimittaja.

Puhujat laativat esitelmistään laadukkaan käsikirjoituksen lehdelle aikataulussa X. Jutut vertaisarvioidaan ja toimitetaan normaalisti, ja julkaistaan miniteemana samassa numerossa.

Esimerkki 2: Asiantuntijapaneelista podcastiin

Tiedelehden kustantaja johtaa lehdelle tärkeän tieteenalan vuosikokouksessa plenarypaneelin, johon on kutsuttu kolme Suomessa ajankohtaisen aiheen asiantuntijaa. He keskustelevat tieteenalan kotimaisen ja kansainvälisen julkaisutoiminnan suhteesta aiheen esille tuomisessa ja aihetta koskevassa keskustelussa.

Paneelin puheenvuoroista toimitetaan podcast, joka täydentää ja markkinoi lehteen tulevaa temaattista keskusteluosiota. Keskustelu aiheesta jatkuu lehden sivuilla ja tieteenalan muissa tapahtumissa.

Editorit opastavat tutkija-kirjoittajia

Kirjoja ja lehtiä julkaiseva tieteellinen seura haluaa laajentaa kirjoittajaverkostojaan ja vahvistaa alansa nuorten tutkija-kirjoittajien taitoja. Tarkoitusta varten järjestetään alan kansallisen kongressin yhteydessä työpaja, jossa puhuu kokeneita editoreja. Sponsoroivan seuran toimittajat kertovat työstään seuran kirjoja ja lehtiä esitellen.

Työpajaan liittyy pieniä harjoituksia, joten kokonaisuus on neuvoteltu vapaaehtoiseksi jatko- ja syventävien opintojen osaksi järjestävän paikkakunnan yliopistossa, jossa lehden editori työskentelee.

Kokemuksista syntyy seuran kotikieliseen lehteen pääkirjoitus ja pedagoginen menetelmäkatsaus. Osallistujien näkemyksellisiä puheenvuoroja ja kirja-arvosteluja julkaistaan seuran julkaisuihin liittyvässä blogissa.

Lisätietoja antaa Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento: toimisto [at] tiedekustantajat.fi tai 040 5086552.


Julkaistu kategoriassa Apuraha, Koulutus, Markkinointi ja tiedotus, Tiedekustantajien rooli, Tiedelehdet, Tiedotteet, toimitustyö