Vuoden tiedekirja -palkinnon seitsemän finalistia vuodelta 2023 on valittu. Kisassa Suomen tiedekustantajien liiton tunnustuspalkinnosta on mukana teoksia viideltä kustantajalta:
Heta Hurskainen & Teuvo Laitila: Ukraina on meidän! Kirkot ja politiikka Ukrainan ja Venäjän suhteissa (Gaudeamus)
Jonimatti Joutsijärvi: Mirkka Rekola I: Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin (Into)
Erkki Korpimäki: Helmipöllö. Metsän ja ihmisen hyvinvoinnin vartija (Tammi)
Ilkka Ruostetsaari: Huippujohtajat kriisien Suomessa. Eliitit ja vallan verkostot 1990-luvulta 2020-luvulle (Gaudeamus)
Sakari Siltala: Korkea peli. Teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä (Siltala)
Jaakko Suominen: Pajatsosta pöytätennikseen. Sotienvälisen Suomen pelit ja pelikulttuuri (Gaudeamus)
Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret. Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle (SKS)
Finalistit ja voittajan valitsee päätöksissään itsenäinen raati, joka vaihtuu vuosittain. Tällä kertaa siihen kuuluvat dosentti Tuomas Kilpeläinen Helsingistä, professori Tiina Kinnunen Oulusta ja tenure track -professori Helena Leino Tampereelta. Raadin sihteerinä toimii Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri Pauliina Raento.
Raadin mielestä hyvä tiedekirja on vahva kokonaisuus, joka on huolellisesti tutkittu, vakuuttavasti argumentoitu ja sujuvasti kirjoitettu. Teos on ajankohtainen mutta kestää aikaa, ja se on ajatuksella taitettu ja kuvitettu.
Finalistit valikoituivat 99 teoksen joukosta. Raati perustelee valintojaan seuraavasti:
Heta Hurskaisen ja Teuvo Laitilan teos Ukraina on meidän! avaa erinomaisella tavalla sitä, miten ortodoksinen uskonto on vaikuttanut ukrainalaisten ja venäläisten välisiin suhteisiin ja kansallistunteeseen. Lukijalle hahmotetaan kirkkopolitiikan tärkeä rooli konfliktissa, jossa niin valtiot kuin kirkot koettavat vahvistaa asemaansa ja määritellä rajoja. Teos on perusteellinen ja ajankohtainen analyysi, jonka hyvin laaditut kartat auttavat lukijaa seuraamaan historian aikakausia ja kiistoja.
Jonimatti Joutsijärven antoisa, intohimolla kirjoitettu elämäkerta vie lukijansa syvälliselle matkalle runoilija Mirkka Rekolan elämään ja taiteeseen. Kirjoittaja on tehnyt vaikuttavan taustatyön runsaan arkistomateriaalin ja haastattelujen parissa, ja yhdistää analyysiinsä taidokkaan ja herkän tulkinnan Rekolan runoudesta. Yhteiskunnallista ajankuvaa tarkastellaan mielenkiintoisesti Rekolan sukupuoli-identiteettiin peilaten. Teos onnistuu olemaan samaan aikaan tieteellisesti jykevä ja taiteellisesti runollisen kaunis.
Suomen metsien yleisimmän pöllön elinympäristöt ovat huvenneet ja pirstoutuneet pahoin 2000-luvulla. Erkki Korpimäen teos Helmipöllö vakuuttaa mittavalla ja perusteellisella seurantatiedolla usean vuosikymmenen ajalta. Se on tärkeä puheenvuoro biodiversiteettikadosta, metsien ekosysteemien toiminnasta ja vanhojen metsien hakkuiden seurauksista. Tekstiä rytmittävät runsaat valokuvat ja viihdyttävät tarinat kohtaamisista Närpiön nirson ja Sippolankorven sulttaanin kaltaisten pöllöpersoonien kanssa.
Ilkka Ruostetsaaren Huippujohtajat kriisien Suomessa on ansiokas laajaan, ainutlaatuiseen haastattelututkimukseen perustuva teos, jossa vedetään yhteen 30 vuoden aikana kerättyä tutkimusaineistoa suomalaisesta eliitistä. Eri alojen huippujohtajien analysoiminen tarjoaa poikkeuksellisen mielenkiintoisen näkymän suomalaisen yhteiskunnan huipulle. Sujuvasti kirjoitettu teksti onnistuu erinomaisesti henkilökohtaisen tason ja yhteiskunnallisen laajakulman yhdistämisessä.
Sakari Siltalan Korkea peli piirtää kuvan riskejä kaihtamattomasta yrittäjästä Walter Ahlströmistä, jonka johdolla A. Ahlström Osakeyhtiö laajeni sahateollisuudesta monialayritykseksi ja josta tuli Suomen rikkain mies. Tekijä tuo esiin Ahlströmin persoonan kaikessa ristiriitaisuudessaan. Henkilökuvauksessa hahmottuvat suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan historia sekä eliitin elämäntapa. Teos puhuttelee myös paikallishistoriasta kiinnostuneita. Siltala kirjoittaa mukaansatempaavasti ja saa lukijan eläytymään niin Ahlströmin menestykseen kuin sen varjopuoliin.
Jaakko Suomisen Pajatsosta pöytätennikseen avaa uuden, innostavan näkökulman sotienvälisen ajan suomalaiseen elämäntapaan ja arjen ja juhlan historiaan. Pelit nivotaan osaksi ylirajaista historiaa ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tapahtumiin kotimaassa. Teoksessa käsitellään eri ikäryhmille tarkoitettuja pelejä, niiden mainostamista ja pelaamiseen liitettyjä merkityksiä oppimisesta hauskuuteen. Selkeästi kirjoitettu teos perustuu huolelliseen tutkimustyöhön ja puhuttelee laajaa, historiasta ja pelaamisesta kiinnostunutta lukijakuntaa.
Musiikin historiassa naisten rooli on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka naisten panosta suomalaisen taiteen ja tieteen historiassa on viime vuosikymmeninä selvitetty kattavasti. Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin Sävelten tyttäret paikkaa tätä puutetta tavalla, jota voi luonnehtia kulttuuriteoksi. 126 säveltäjänaisen esittelyt perustuvat mittavaan arkistotyöhön. Henkilökuvat avaavat kriittisen näkymän suomalaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriaan sekä sukupuolen merkitykseen naisten toimijuudelle musiikin kentillä.
Vuoden tiedekirja on yksi Suomen tärkeimmistä kirjallisuuspalkinnoista, ja suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. Tämänkertainen voittaja julkistetaan Helsingissä 20. maaliskuuta 2024.
Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa palkintonsa tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.
Lisätietoja: Pauliina Raento toimisto@tiedekustantajat.fi / 040 508 6552
Mediatiedote