Suurin osa suomalaisista tieteellisistä seuroista julkaisee omaa tieteellistä lehteä. Tästä johtuen maamme tiedejulkaisukenttä on hajaantunut lukuisten pienten toimijoiden haltuun. Miten pieni toimija voi menestyä tiedejulkaisumaailmassa, jota isot kansainväliset kustantajat hallitsevat?
Kesäkuussa pidetyssä European Association of Science Editors ‑kokouksessa (EASE) Bukarestissa Romanian pneumologisen yhdistyksen julkaisupäällikkö Tudor Toma piti innostavan esityksen siitä kuinka pienellä lehdellä on oltava selkeä visio toiminnalleen. Yhdistyksen pääjulkaisu Pneumologia perustettiin vuonna 1951 tuberkuloosin tutkijoiden julkaisusarjaksi. Siihen aikaan valtion virallinen kanta oli, että tuberkuloosi johtuu köyhyydestä, eikä sitä siten voi esiintyä kommunistisessa maassa. Lehden nimeksi tulikin yleisemmin keuhkotauteihin viittaava Pneumologia. Vuosina 1951 ‑ 1989 se oli Romanian pneumologien ainoa tietolähde. Artikkelit julkaistiin ilman vertaisarviointia. Vuodesta 1990 alkoi kehitys, joka muokkasi sarjasta nykyisen tieteelliset kriteerit täyttävän julkaisusarjan: vertaisarviointi, vapaa käsikirjoitusten tarjoaminen ja julkaisupäätösten teko, verkkojulkaisu ja englanninkieliset artikkelit. Nykyisin sarja on indeksoitu Scopusissa.
Eniten ajatuksia Tudor Toman esityksessä herätti huolellisesti harkittu Pneumologian toimintavisio:
- Ei kilpailla kansainvälisten ”high-impact” lehtien kanssa.
- Tarjotaan kotimaiselle tiede- ja ammattiyhteisölle uutta ja hyödyllistä tietoa.
- Tarjotaan korkealaatuinen alusta tieteellisen kirjoittamisen koulutukseen ja harjoitteluun.
- Tarjotaan alusta verkostoitumiselle.
- Tuetaan uutta tutkimusta.
- Tarjotaan julkaisuväylä myös aiempien tutkimusten toistoille.
- Työskennellään kirjoittajien kanssa.
Samanlainen oman paikan määrittely ja toimintavisio voisi tehostaa myös monien suomalaisten pienten tiedelehtien toimintaa. Suurimmat suomalaiset tiedeseurat saattaisivat vahvalla suunnatulla panostuksella saada lehtensä johtavien kansainvälisten julkaisusarjojen rinnalle, mutta pienellä tiedeseuralla siihen ei ole mahdollisuuksia. Lehden tulee hyväksyä, ettei siitä tule kaikkein tärkeimpien uusien tutkimustulosten julkaisukanavaa. Silti sillä voi olla suuri merkitys rajatummalla tiedekentällä.
Pienen kotimaisen lehden toimituksessa on syytä miettiä palveleeko julkaisu vain alan mahdollisesti pientä tutkijakuntaa vai suunnataanko lehden anti myös ammattiyhteisölle. Mikäli suuntaudutaan myös ammattiyhteisön lukijoiden puoleen, sille on tarjottava nimenomaan katsauksia tieteen uusiin tuloksiin. Kirjoitustyyli on vapaampi kuin tieteellisessä artikkelissa, mutta kaikkea ei tarvitse vääntää rautalangasta niin kuin suurelle yleisölle suunnatussa kirjoittamisessa. Tutkimuksen käytännön sovelluksiin on syytä kiinnittää huomiota.
Merkittävä tehtävä on myös nuorten tutkijoiden kirjoittajakoulutus. Pienen lehden toimittajalla on parempi mahdollisuus työskennellä kirjoittajien kanssa kuin satoja käsikirjoituksia vuodessa vastaanottavan lehden toimittajalla. Tästä mahdollisuudesta voi tehdä oman julkaisusarjan kilpailuedun. Lehtien keskustelupalstat tukevat tutkijoiden verkostoitumista. Verkostoitumista tukee myös uusista tutkimushankkeista kirjoittaminen – tutkijayhteisö pysyy ajantasalla siitä mitä lähiympäristössä on meneillään.
Yleensä toimittajat torjuvat aiempien tutkimusten toistot. Kuitenkin toistaminen on olennainen osa tiedettä: tulokset varmentuvat vasta kun useampi tutkimusryhmä on saanut samansuuntaisia tuloksia. Siten toistojenkin julkaiseminen on tärkeää – erityisesti jolleivat tulokset tue aiempia tutkimustuloksi. Toistaminen tarkoittaa eri asioita eri tieteenaloilla, joten jokaisessa lehdessä on tehtävä omat päätökset mitä tämä tarkoittaa. Pneumologiassa toiston käsite lienee selvä, mutta esim. monet ekologiset, yhteiskuntatieteelliset ja humanistiset tutkimukset eivät ole sellaisenaan toistettavissa. Tärkeää on tarjota kanava aiempien tutkimusten kriittiselle tarkastelulle.
Monia pieniä tiedelehtiä toimitetaan julkaisevan seuran perinne painolastina. Niiden toimituksissa ja toimituskunnissa olisi syytä käyttää aikaa lehden vision miettimiseen. Lehden kehitystyö vaatii selkeän vision sen tehtävistä tiedejulkaisemisen kentällä. Pieni tieteellinen seura ei voi kattaa koko kenttää. Siksi sen on syytä miettiä, mikä on oman julkaisusarjan todellinen lisäarvo verrattuna muihin julkaisuihin. Pneumologian visio on yksi vastaus. Muilla tieteenaloilla ja muilla lehdillä se voi olla merkittävästi erilainen. Tärkeintä on ymmärtää miksi tieteellinen seura julkaisee omaa lehteä. Perinne ei riitä julkaisutoiminnan perustaksi.
Pekka Nygren
Tiedekustantajien liiton hallitus ja Suomen Metsätieteellinen Seura