Vuoden tiedekirja 2012

Kirsi Vainio-Korhonen

Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa

WSOY

Raadin perustelut

Kirsi Vainio-Korhosen Ujostelemattomat tarjoaa lukijalle ennen kertomattoman tarinan arjesta 1700-luvun Suomessa. Monipuolinen, eri arkistoista ja aikalaiskirjallisuudesta kerätty aineisto valottaa kätilöiden ammattikunnan historiaa, mutta samalla myös aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta.

Kätilökoulutuksen ja -työn käytänteiden kuvaus piirtää kuvan ammatista, joka on vaatinut luku- ja kirjoitustaitoa ja monipuolista osaamista sekä antanut valtaa naispuolisille ammatinharjoittajille aikana, jolloin naiset periaatteessa olivat aviomiehensä edusmiehisyyden alaisina. Kätilöt koulutettiin hoitamaan synnytyksiä ja vastasyntyneitä, mutta he myös käyttivät virkavaltaa synnytyksiin, abortteihin, lapsivuodekuolemiin ja isyyteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. He toimivat aikansa terveysvalistajina ja vähensivät äiti- ja lapsikuolleisuutta. Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten.

Kirjan erityinen ansio on mikro- ja makrotason yhdistämisessä. Kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria.

Ujostelemattomat edustaa tinkimätöntä tiedettä, mutta samalla myös lukukokemuksen riemua. Vainio-Korhosen kirjaa lukee kuin jännityskertomusta.

Kunniamaininta

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896–1953 (SKS)

Raadin perustelut

Veli-Pekka Lehtolan teos Saamelaiset suomalaiset on aiempiin luentoihin ja artikkeleihin sekä uuteen tutkimukseen perustuva laaja yleiskatsaus saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisista aikana, jolloin hallinto ja tieteellinen tutkimus osoittivat runsaasti kiinnostusta saamelaisalueita kohtaan. Ajanjakson mittavien muutosten vaikutukset saamelaisyhteisöön on kuvattu tarkasti ja sattuvasti niin viranomaistoiminnan, yhteiskunnallisen kehityksen, elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja koulutuksen kuin yksittäisten perheiden näkökulmasta.

Kirjan ensisijainen tavoite on edistää saamelaisten tietoisuutta itsestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Tämä lähestymistapa avaa myös valtaväestöön kuuluvalle lukijalle saamelaisyhteisön ja Lapin ainutlaatuisella ja antoisalla tavalla. Kirja onkin omiaan lisäämään keskinäistä ymmärtämystä saamelaisyhteisön ja suomalaisten välillä.

Saamelaiset suomalaiset on vahva ja ajankohtainen puheenvuoro saamelaiskulttuurin ja -yhteisön tunnetuksi tekemiseksi. Se myös osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun saamelaisten taloudellisista ja kulttuurisista olosuhteista sekä suomalaisten suhtautumisesta muihin etnisiin ryhmiin. Kirja on eittämättä tulevaisuuden klassikko.

Kunniamaininta

Annamari Vänskä: Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa (Gaudeamus)

Raadin perustelut

Anna-Mari Vänskän Muodikas lapsuus kuvaa suorastaan hätkähdyttävällä tavalla sitä rikasta kirjoa tapoja, joilla lapsimainoskuvilla pyritään vaikuttamaan katsoja-kuluttajaan. Kirja johdattaa ymmärtämään ja tulkitsemaan mainoskuvia valottaen muodin sosiaalista merkitystä, muotia sosiaalisessa kontekstissa sekä lapsimuotimainosten suhdetta viattomuuteen, sukupuolistamiseen ja seksualisoimiseen.

Vänskän teos on vankka tutkimusraportti. Tutkijan perehtyneisyys aiheeseensa välittyy sekä empiirisen analyysin tarkkuutena että teoreettisen viitekehyksen pakottomana soljumisena koko kirjan punaisena lankana. Erityisen ansiokasta työssä on, että teoreettinen keskustelu on alati läsnä mutta ei koskaan puuduttavasti tai luettelomaisesti. Tutkimus kertoo myös tekijänsä perehtyneisyydestä kulttuurintutkimuksen alalla polveileviin keskusteluihin.

Muodikas lapsuus onkin teos, jota voi käyttää lähteenä silloin, kun haluaa tutustua kulttuurintutkimuksen keskeisiin virtauksiin, lapsuuden historiaan ja sen tutkimukseen, visuaalisuuden tutkimukseen, muodin tutkimukseen tai heteronormatiivisuuteen.

Raati

Mia Korpiola, Johanna Mäkelä, Matti Sarvas

Raadin sihteeri

Johanna Lilja

Palkintosumma

10 000 €, kunnianmaininta 2500 €