Vuoden tiedekirja 2010

Raadin perustelut

Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon kirjoittamassa teoksessa Ruokakulttuuri islamin maissa nostetaan oivaltavalla tavalla esiin maailman toiseksi suurimman uskontokunnan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot nimenomaan sen ruokakulttuurin kautta. Tutkijakaksikko on monta vuosikymmentä kestäneen ja mitä ilmeisimmin maittavan tutkimustyön päätöksenä saaneet aikaiseksi merkittävän kokonaisteoksen, jossa lukijalle avautuu kiehtovia perspektiivejä islamilaisten yhteiskuntien arjen ja juhlan moninaisuuteen.

Monilla näillä ruokatottumuksilla on juurensa islamia edeltävissä kulttuureissa ja ne heijastavat samalla suuriakin alueellisia ja etnisiä yhteiskuntaeroja. Tekijät kuvaavat siksi seikkaperäisesti, missä historiallisissa, maantieteellisissä, uskonnollisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa keskeisimmät islamilaiset ruokatottumukset ja niihin vaadittavat einekset ovat saaneet alkunsa, kehittyneet ja levinneet ympäri maapalloamme. Näin teos toimii samalla erinomaisena johdantona uudenaikaiseen maailmanhistoriaan (niin sanottu Global History) ja kasvattaa lukijassa niin kunnioitusta kuin uteliaisuutta islamilaista kulttuuria ja maalimankatsomusta kohtaan. Ja kaiken kukkuraksi kirjan lopussa on aimo annos islamilaisia ruokareseptejä, jotka houkuttelevat lukijoita sanoista tekoihin – eli sekä ruoanlaittoon että kulttuurimatkailuun.

Teos on tieteellisesti dokumentoitu lähdeviitteineen ja laajalla kirjallisuusluettelolla. Samalla sitä leimaa tieteellisen populaariteoksen monta keskeistä hyvettä. Teos on selkeästi jäsennetty, sen kieli suoraviivaista, mutta silti notkeaa, ja mitä mukavinta, myös sen taitto runsaine kuvituksineen on harvinaista herkkua!

Kunniamaininta

Teemu Rintala & Veikko Rinne: Suomen luteet. Johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan (Hyönteistarvike Tibiale)

Raadin perustelut

Kirjan otsikko Suomen luteet ei välttämättä herätä jokaisessa lukijassa välitöntä innostusta – mieleen voi hiipiä ajatus ankean savupirtin nurkissa vaanivista lutikoista tai omakohtainen muisto mansikkamukin reunalla tepastelleesta, sangen outoa hajua levittäneestä marjaluteesta.

Pois moiset ajatukset! Teemu Rintalan ja Veikko Rinteen ludekirja antaa sekä hyönteisiin perehtyneille että kauniita kirjallisia kulttuurituotteita arvostaville mainion esimerkin Suomen luonnon monimuotoisuudesta – siitä mitä usein suojeltavan arvoiseksikin mainittu biodiversiteetti käytännössä on.

Loistokkaasti kuvitetussa kirjassa esitellään kaikki Suomesta tähän mennessä tavatut 507 ludelajia ja lisäksi joitakin maamme lähialueilla esiintyviä lajeja. Kustakin luteesta kerrotaan tärkeimmät tuntomerkit ja se mitä lajin elintavoista ja levinneisyydestä tällä hetkellä tiedetään. Yleisten lajien lisäksi kirjassa esitellään ryhmän harvinaisuudet: maamme 22 uhanalaista ja 33 silmälläpidettävää ludelajia. Selkeäkielisen tekstin tukena on tuhansia kuvia, karttoja ja kaavioita. Kustakin ludelajista on kauniisti preparoidusta hyönteisyksilöstä otettu värikuva. Myös luonnossa otetut valokuvat ovat laadultaan erinomaisia ja teoksen yleisilme on huoliteltu.

Ludekirjan upea ulkoasu ei mitenkään kätke sen tieteellistä arvoa. Biologista perustutkimusta vähemmän tuntevalle valkenee varmasti se, että nyt on saatu yksiin kansiin kaikki se tieto mitä Suomen ludelajistosta voi järkevästi yhteen kuvakirjaan mahduttaa. Tieteenalaan tarkemmin perehtynyt ymmärtää välittömästi sen merkityksen, mikä tällaisella kirjalla on uuden tieteellisen tiedon karttumisen näkökulmasta. Kirjan lajikuvaukset ja määrityskaavat ohjaavat lähivuosina kymmeniä hyönteisistä kiinnostuneita harrastajia perehtymään eri puolilla Suomea eteen osuviin ludelajeihin. Tämä johtaa väistämättä moniin uusiin löytöihin ja tieteellisesti merkittävää tutkimusaineistoa karttuu laajalla rintamalla.

Raati

Eeva Jokinen, Henrik Meinander, Jouko Rikkinen

Raadin sihteeri

Ilari Hetemäki

Palkintosumma

10 000 €, kunniamaininta 2500 €