Seppo Hentilä
Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka
Siltala
Raadin perustelut
Vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia ja sen jälkiselvittelyjä on tutkittu paljon, mutta tällä saralla on vielä runsaasti tehtävää. Suuri tarve on sen lisäksi ollut tutkimukselle, joka paneutuu siihen, miten sisällissodan kokemukset ovat olleet läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa ja jättäneet siihen oman jälkensä.
Professori Seppo Hentilä on tarttunut tähän tehtävään tutkimuksessaan Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka, jossa hän pureutuu teemaan historiapolitiikan näkökulmasta. Historiapolitiikan tutkimuksessa olennaisia ovat historian käyttöä ohjaavat intressit ja tavoitteet, joita muokataan ja toteutetaan tietoisesti.
Hentilä seuraa sisällissodan synnyttämiä laineita sadan vuoden ajalta ja pohtii julkisen aineiston pohjalta niiden muovautumisen, purkautumisen ja uusintamisen mekanismeja. Olennaista Hentilän tutkimuksessa on, että hän tulkitsee vuoden 1918 kokemuksista käytyjä muistikamppailua laajemmasta Suomen poliittisen historian näkökulmasta. Tällä tavalla hän saa esiin sisällissodan asetelman, punaisten ja valkoisten vastakkainasettelun, jatkuvuudet suomalaisessa yhteiskunnassa ja pystyy esittämään vakuuttavasti sen lievenemisen – ja ajoittaisen uudelleenkärjistymisen – ehtoja.
Hentilän teoksen vahvuus on Suomen poliittisen historian suvereenissa hallinnassa: sisällissodan pitkän varjon eri sävyt saavat siinä vakuuttavan sekä elävällä ja vetävällä tavalla kirjoitetun tulkinnan. Poliittisen ja kulttuurisen muistikamppailun lisäksi Hentilä arvioi monipuolisesti sisällissotaa käsittelevää aikaisempaa historiantutkimusta, johon hän pystyy ottamaan kriittistä etäisyyttä mutta myös tekemään sille oikeutta.
Hentilän teos on kirja, joka odotti kirjoittamistaan ja asettuu osaksi tärkeiden sisällissotaa käsittelevien tutkimusten sarjaa, ja osoittaa samalla suuntaa, jota voisi toivoa kuljettavan entistä vilkkaammin.
Kunniamaininta
Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset (LIKE)
Raadin perustelut
Tuomas Aivelon kirja Loputtomat loiset tuo tutkimusta popularisoivalle teokselle harvinaisella tavalla elävästi ja konkreettisesti esiin, kuinka alan tutkimustieto syntyy. Kirjassaan Aivelo kuvaa kenttätyötä ja menetelmiä omien tutkimushankkeidensa kautta ja kytkee ne taitavasti laajempiin tieteellisiin keskusteluihin.
Loputtomat loiset käsittelee ajankohtaista aihetta kytkien luonnontieteellisen lähestymistavan mielenkiintoisesti historiallisiin tapahtumiin. Aivelo saa loiset tuntumaan lähes sympaattisilta olioilta tekemällä niiden roolin ja merkityksen ymmärrettäväksi.
Muut finalistit
Pertti Haapala, toim: Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen 1400–2000 (Vastapaino)
Jarno Hietalahti: Huumorin ja naurun filosofia (Gaudeamus)
Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia (Docendo)
Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämä ja kuolema (Siltala)
André Swanström: Hakaristin ritarit. Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset (Atena)
Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (SKS)
Aku Visala: Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus)
Veli-Matti Värri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino)
Raati
Minna Huotilainen, Ulla-Maija Seppälä, Kari Teräs
Raadin sihteeri
Sami Syrjämäki
Palkintosumma
10 000 €