Suomen tiedekustantajien liiton apurahoja ja avustuksia haetaan liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella ilmoitetun hakuajan puitteissa.
Hyvä hakemus on kohdennettu hakuilmoituksessa kerrottuun tarkoitukseen. Asia esitellään selvästi, kattavasti ja huolellisesti perustellen. Hakemus noudattaa annettuja ohjeita, ja kaikki tarvittavat tiedot ovat mukana.
Hakemuksesta on käytävä selvästi ilmi, mihin rahaa on tarkoitus käyttää ja miten apurahalla edistetään hakijayhteisön tiedekustannus- tai julkaisutoimintaa.
Hanke- ja kohdeapurahoja haetaan vuosittain helmikuussa ja lokakuussa. Päätökset tehdään ja rahat maksetaan maaliskuussa ja marraskuussa.
Liiton jäsenet voivat hakea jäsenavustuksia 1.3.–1.6. ja 2.6.–30.11. Päätökset tehdään ja rahat maksetaan kesäkuussa ja joulukuussa.
Millainen on hyvä hakemus?
Hyvä hakemus on kohdennettu hakuilmoituksessa kerrottuun tarkoitukseen. Asia esitellään selvästi, kattavasti ja huolellisesti perustellen. Hakemus noudattaa hakuohjeita.
Budjetti on laadittu selvästi, kattavasti ja realistisesti. Palkat ja palkkiot ovat rahoitettavan tehtävän tasalla ja ostopalvelut on kilpailutettu.
Hakemuksesta on käytävä selvästi ilmi, miten rahoituksen on tarkoitus edistää hakijayhteisön tieteellistä kustannus- tai julkaisutoimintaa.
Hyvässä hakemuksessa on mukana
- tiedot tuettavaksi tarkoitetusta hankkeesta, hankinnasta tai muusta menoerästä
- perusteltu arvio sen hyödyistä hakijan kustannus- tai julkaisutoiminnassa
- todellisiin lukuihin perustuva, kattava ja eritelty kustannusarvio
- samaan tarkoitukseen anottu ja myönnetty muu rahoitus
- samaan tarkoitukseen varattu oma rahoitus
- monivuotisissa hankkeissa budjetin erittely vuosittain
- väliraportti aiemmasta rahoituksesta, mikäli käyttö on kesken
- loppuraportti aiemmasta rahoituksesta, mikäli käyttö on päättynyt mutta raportoimatta.
Mikäli tarkoitus on digitoida vanhoja julkaisuja, lue huolellisesti myös kohta Mitä digihakemuksessa pitää kertoa?
Mitä digitointihakemuksessa pitää kertoa?
Vanhan aineiston digitointia koskevissa rahoitushakemuksissa on vastattava neljään kysymykseen:
Kerro julkaisustanne digitoitavien vuosikertojen ja sivujen määrä. Montako PDF:ää luodaan?
Kerro, kuinka digitoitava aineisto on tarkoitus lisensoida. Kuuluuko se tekijänoikeusjärjestö Kopioston kansallisen sopimuslisenssin piiriin vai käytättekö CC-lisenssiä?
Molemmat lisenssit soveltuvat välittömään, yksittäiselle käyttäjälle maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen. CC-lisensoitu aineisto ei kuitenkaan kerrytä käyttökorvauksia kotimaisten tiedejulkaisujen oikeudenhaltijoille.
Siksi liitto edellyttää, että sen tekijänoikeusvaroista myöntämällä rahoituksella digitoitavassa ja avattavassa materiaalissa käytetään Kopioston käyttöehtoja. Ehdot tulee ilmoittaa C-info-painikkeella, joka liitetään kuhunkin netissä julkaistavaan PDF:ään.
Ennen vuotta 1999 julkaistu materiaali on mahdollisesti avattavissa arkistoluvalla, jolloin lupaa netissä julkaisemiseen ei tarvitse pyytää julkaisun tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta. Ota yhteyttä liiton toimistoon.
Lisätietoa saat liiton Käyttöehdot ja avoimuus -ohjeesta. Lisenssien taloudellisia vaikutuksia vertaillaan ohjeen kohdassa 5.
Lisäksi liitto edellyttää, että digitointipalvelun liiton rahoituksella tilannut julkaisija saa omistukseensa kopion digitoidusta materiaalista.
Digitoitavaksi aiottujen julkaisujen oikeudenhaltijoilta on pyydettävä kirjallinen lupa digitaaliseen julkaisemiseen, ellei asiasta ole sovittu alkuperäisessä kustannus- tai julkaisusopimuksessa. Oikeudenhaltijoita ovat esimerkiksi kirjoittaja, hänen perikuntansa tai hänen testamenttinsa saaja.
Luvan antajan on tiedettävä, miten digijulkaisujen käyttöehdot aiotaan määritellä eli mitä lisenssiä on tarkoitus käyttää. Lupaehdot kannattaa määritellä niin, että ne eivät riipu alustasta.
Mikäli lupaa ei saada tai oikeudenhaltijaa ei tavoiteta, materiaalia ei voi julkaista uudelleen. Mikäli oikeudenhaltija ei hyväksy kustantajan valitsemia käyttöehtoja tai anna lupaa uudelleen julkaisemiseen jostain muusta syystä, materiaalia ei voi julkaista uudelleen.
Vuonna 1998 tai aiemmin julkaistut tiedelehtiartikkelit voidaan liittää tekijänoikeusjärjestö Kopioston Suomen tiedekustantajien liitolle räätälöimään arkistolupaan, jossa julkaisut lisensoidaan kollektiivisesti. Tämä tarkoittaa, että lehden julkaisijan tarvitse ei tarvitse kerätä lupia yksittäisiltä kirjoittajilta tai muilta oikeudenhaltijoilta. Palvelu on toistaiseksi maksuton siihen liittyville kustantajille.
Arkistolupaan liittyminen edellyttää Kopioston sopimuslisenssin käyttöä ja C-info-painikkeen lisäämistä kuhunkin julkaistavaan tiedostoon. Tarvittavaan työhön voi hakea liiton rahoitusta.
Liitto edellyttää C-info-painikkeen lisäämistä kaikkiin rahoituksellaan netissä julkaistaviin PDF-tiedostoihin. Näin tieto käyttöehdoista kulkee julkaisun mukana. Myös tämän työn kustannukset voi sisällyttää rahoitushakemukseen.
Liitto edellyttää, että digitoidulle aineistolle annetaan pysyvä tunniste (persistent identifier PID). Tarkoituksena on varmistaa, että julkaisut löytyvät, vaikka niiden sijainti netissä muuttuisi.
Tavallisia pysyviä tunnisteita ovat esimerkiksi DOI ja URN sekä yksittäisen tutkijan identifioiva ORCID.